Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopettaja Sirpa Laitinen-Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu, sirpa.laitinen-vaananen@lamk.fi
Tutkimuspäällikkö Liisa Vanhanen-Nuutinen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, liisa.vanhanen-nuutinen@haaga-helia.fi
Projektipäällikkö Riikka Ahmaniemi, AMKtutka verkosto, riikka.ahmaniemi@jamk.fi
Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät, veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

Johdanto

Korkeakoulut toimivat yhteiskunnassa kouluttaen osaajia työmarkkinoille, kehittämällä työelämän toimijoiden ammattitaitoa, osallistumalla innovaatioprosesseihin ja luoden uutta sovellettavaa tietoa. Korkeakoulujen intressi ja velvoite toimia yhteistyössä alueen muiden organisaatioiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa liittyy vahvasti niiden niin sanottuun ”kolmanteen tehtävään” eli alueelliseen kehittämistyöhön (OECD 2007; Jongbloed, et al 2008). Tällä hetkellä yhteistyö näyttää käynnistyvän ammattikorkeakoulun (AMK) aloitteesta ja näin ollen hyödyntänee paremmin oppilaitoksia (esim. Neuvonen-Rauhala 2009). Häggman-Laitila ja Rekola (2011) ovat haastaneet AMKja kehittämään nykyisiä yhteistyömuotoja ja -prosesseja. He myös kysyvät, josko tarvitaan kokonaan uudenlaista yhteistyön paradigmaa, silloin kun puhutaan korkeakoulun ja työelämätoimijoiden yhteistyöstä.

Ammattikorkeakouluista valmistuneille ja jo työelämässä oleville tehdyn kyselyn mukaan työelämä näyttää tuntevan AMKt vahviten niiden koulutustehtävään ja opiskelijoihin liittyvän toiminnan kautta (Vanhanen-Nuutinen et al 2011). Kuitenkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) liittyvä yhteistyö AMKn kanssa tulee yrityksille merkitykselliseksi, kun ne yhä enenevässä määrin kamppailevat vähenevien resurssien kanssa (Marttila, et al 2004).

Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on ollut niiden perustamisesta lähtien “vahvistaa alueellista kehitystä” ja yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa (Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 lähtien). Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa kuitenkin raportissaan (Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen 2009), että ”ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön muodot on suunniteltu pääosin suurten yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin. Pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä uhkaa valtavirran ulkopuolelle jääminen ja marginalisoituminen”. Vaikka AMKn ja pienten ja keskisuurten (PK) yritysten yhteistyön tuloksellisuudesta ei ole ollut selkeää näyttöä, kokivat Suomen Yrittäjät kuitenkin tärkeäksi turvata PK-yrityksille korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, yrittäjien osaamisen kehittämismahdollisuudet, alueen yritystoiminnan ja sen erityistarpeet tuntevan TKI-palvelutoiminnan. Koska myös ammattikorkeakoulujen TKI-toimijoilla on ollut tarve kehittää ammattikorkeakoulutuksen tuloksellisuutta ja alueellista vaikuttavuutta arvioivia mittareita, päätyivät Suomen Yrittäjät ry ja AMKn TKI-toimijat tekemään tutkimuksen yrittäjille AMKn kanssa tehtävän yhteistyön laajuudesta, yhteistyökokemuksista ja sen tuloksellisuudesta. Tämä artikkeli perustuu tuohon tutkimukseen (Laitinen-Väänänen, et al 2013) sekä korkeakoulujen yritysyhteistyötä käsittelevässä konferenssissa julkaistavaan artikkeliin (Vanhanen-Nuutinen, et la 2013).

Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata, millaista yhteistyötä PK-yritykset ja AMKt tekevät ja millaiseksi yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden.

Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimus toteutettiin webropoll-kyselynä. Kysely laadittiin yhdessä Suomen Yrittäjät ry:n, AMKtutka -verkoston ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kesken. Suomen Yrittäjät lähettivät satunnaisotoksena valituille 30 000 suomenkieliselle ja 4000 ruotsinkieliselle yrittäjäjäsenelleen sähköpostilla kyselyn linkin syksyllä 2012. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyyminä.

Aineiston analyysi

Kyselyn aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Aineisto luokiteltiin yhdistämällä suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat sekä yhdistämällä yhdeksi ’muut toimialat’ -luokaksi ne toimialat, joiden vastaajamäärät jäivät selvästi alle 10 % kaikista vastaajista. Vastaajat luokiteltiin yrityksen henkilöstömäärän perusteella yksin yrittäjiin, mikroyrityksiin (2–9 henkilöä), pieniin (10–49 henkilöä) ja keskisuuriin (50–249 henkilöä) yrityksiin. Koska suuria yrityksiä (yli 250 henkilöä) oli vastaajista vain muutama, ne yhdistettiin tuloksissa keskisuuriin yrityksiin. Aineistosta on laskettu frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Lisäksi tilastollista merkitsevyyttä testattiin varianssianalyysillä ja Tukeyn -testillä keskiarvojen parittaisiin vertailuihin." En osaa sanoa" -vastauksia ei ole otettu mukaan käytettäessä varianssianalyysiä. Lisäksi osassa kysymyksistä käytettiin ristiintaulukointia ja χ2-testiä.

Tulokset

Vastaajat

Vastauksia saatiin 1488. Vastausprosentti oli alle viisi prosenttia. Vastaajista yli puolet oli miehiä ja runsas kolmannes naisia. Lähes kaikki vastaajat olivat suomenkielisiä (95 %). Yli puolet vastaajista toimi mikroyrityksissä (55,8 %). Toiseksi suurin vastaajaryhmä oli yksinyrittäjät (21,7 %) ja pienten yritysten yrittäjiä oli noin viidennes vastaajista (19,0 %). Alle 4 % vastanneista yrittäjistä toimi keskisuuressa yrityksessä (3,3 %). Vain kolme vastaajaa edusti suuria yrityksiä.

Runsas puolet vastanneista yrittäjistä toimi teollisuudessa, rakennusalalla, sosiaali- ja terveydenhuollossa, vähittäiskaupassa ja palvelualoilla. Loput vastaajat (48,1 %) edustivat useita eri toimialoja, mutta koska niissä toimialakohtaiset vastaajamäärät olivat pieniä, ne yhdistettiin aineiston analyysissa luokaksi ‘muut toimialat’ (Kuvio 1).

Kuvio 1. Vastaajien toimialat

Aineiston kattavuuden selvittämiseksi aineistoa voidaan verrata Tilastokeskuksen ylläpitämään Suomen virallisen tilaston tietoihin Suomen yrittäjistä, sillä Suomen Yrittäjien jäsenistöstä ei ole saatavilla riittävän kattavaa vertailutietoa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli eniten yksin yrittäjiä tai mikroyrityksiä (94,2 %), kuten myös tämän tutkimuksen aineistossa (77,5 %). Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 lopussa yrittäjistä seitsemällä prosentilla on ammattikorkeakoulututkinto kun taas kyselyyn vastanneista ammattikorkeakoulututkinnon omaavia oli 17,5 %. Verrattaessa vastanneiden toimialoja Tilastokeskuksen mukaiseen yritysrekisteriin (vuodelta 2010) voidaan todeta, että kyselyymme vastanneiden toimialat noudattavat suomalaista toimialajakoa. (Suomen virallinen tilasto 2011.)

Yhteistyön muodot

Aineistossa yli puolella yrittäjistä oli kokemusta yhteistyöstä AMKn kanssa. Suurin osa yhteistyöstä kytkeytyi opiskelijan oppimisprosesseihin ja vähiten yhteistyötä mainittiin liittyvän kumppanuustoimintaan. (Kuvio 2.) Jos verrataan yrityksen kokoa ja yhteistyön muotoja, voidaan havaita, että keskisuurille yrityksille oli tutumpia useammat yhteistyön muodot. Yksin yrittäjät tunsivat AMK-yhteistyötä vähiten.

Kuvio 2. Yhteistyön muodot

Tulosten perusteella yrityksen toimiala vaikuttaa merkitsevästi yhteistyön muotoon kaikissa muissa yhteistyön muodoissa paitsi opiskelijan oppimisprosessiin liittyvässä yhteistyössä. Eli kaikki toimialat tekevät opiskelijan oppimiseen liittyvää yhteistyötä tilastollisesti yhtälailla. Yrityksen koko oli yhteydessä positiivisesti opiskelijan oppimiseen liittyvään yhteistyöhön eli mitä suurempi yritys sitä enemmän opiskelija yhteistyötä. Kaikista pienistä yrityksistä runsas kolmannes (32 %) mainitsi tekevänsä yhteistyötä opiskelijan oppimiseen liittyen, kun taas keskisuurista yrityksistä melkein kaikki (94 %). Opiskelijan oppimiseen liittyvänä yhteistyönä tyypillisintä oli harjoittelu ja opinnäytetöihin liittyvä yhteistyö.

Kumppanuusyhteistyö määriteltiin kyselyssä siten, että yrityksen edustaja toimi mentorina tai alumnina AMKlle, yritys teki markkinointiyhteistyötä AMKn kanssa, yrityksellä oli allekirjoitettu kumppanuussopimus AMKn kanssa, yrityksen edustaja toimi AMKn hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä tai toisin päin. Tulosten perusteella yrittäjillä näytti olevan vähän kokemusta kumppanuusyhteistyöstä. Eniten kokemusta oli keskisuurilla yrityksillä (36,5 %).

Alueellinen vaikuttavuus

Yrittäjien näkemystä ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta selvitettiin seuraavilla ulottuvuuksilla:

Vastanneiden yrittäjien mielikuvat AMKn alueellisesta vaikuttavuudesta olivat hyvin myönteisiä. Yli 80 % vastaajista piti ammattikorkeakouluja merkittäviksi alueen vetovoimalle. Noin 70 % arvioi, että AMKt olivat edistäneet uuden yrittäjyyden syntymistä alueelle, ja 80 % vastaajista piti AMKja merkittävinä alueen työllisyydelle. Yrittäjien vastausten mukaan AMKn palvelut lisäsivät alueellista kilpailukykyä. AMKt olivat myös edistäneet alan tunnettuutta ja kehitystä alueella joka toisen yrittäjän mukaan. Heikoimman arvion sai AMKn palveluista ja osaamisesta tiedottaminen. Vain vajaa puolet yrittäjistä piti tiedottamista riittävänä. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus

Vastanneiden yrittäjien edustaman yrityksen koko oli tilastollisesti merkitsevästi erotteleva tekijä, kun vastaajat arvioivat AMKn alueellista vaikuttavuutta. Yrityksen koko oli tilastollisesti merkitsevästi (P=0,001) yhteydessä siihen, miten vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun tiedottavan palveluntarjonnastaan ja osaamisestaan. Yksinyrittäjät olivat tyytyväisempiä ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen kuin mikro- ja pienyrityksissä toimivat henkilöt.

Yrityksen koko oli myös tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (P= 0,002) vastaajien arvioon AMKn ja sen palvelujen vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn. Keskisuurien, yli 50 hengen yrityksien, edustajat arvioivat AMKn palveluiden lisäävän alueen kilpailukykyä enemmän kuin mikroyritysten vastaajat. Mikroyrityksissä toimivat vastaajat arvioivat AMKn vaikutuksen alueen kilpailukykyyn vähäisimmäksi.

Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi myös vastaajien arvioon AMKn vaikutuksesta alueen työllisyyteen. Mitä isompi yritys, sitä myönteisemmin vastaajat suhtautuivat AMKn vaikutukseen alueen työllisyyteen. Yrityksen koolla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (P=0,313) vastaajien arvioihin siitä, tuottaako AMKn ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueelle.

Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisemmin AMKn vaikutus alueen vetovoimaan arvioitiin (P=0,041) ja sitä myönteisemmin yrittäjä suhtautui myös AMKn vaikutukseen yrityksen edustaman alan kehitykseen ja tunnettavuuteen (P=0,010). Yli 50 hengen keskisuuria yrityksiä edustavat vastaajat erosivat tilastollisesti merkitsevästi yksinyrittäjistä (P=0,006) ja mikroyrityksiä (P=0,016) edustavista vastaajista.

Pohdinta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaista yhteistyötä PK-yritykset ja AMKt tekevät ja minkälaiseksi yrittäjät arvioivat AMKn alueellisen vaikuttavuuden. Tulokset osoittavat, että AMKt ovat saavuttaneet yhteistyössään paremmin keskisuuret yritykset. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia siitä että ”perinteinen” opiskelijan oppimisprosesseihin liittyvä yhteistyö (harjoittelu ja opinnäytetyöt) on tunnetuinta ja tyypillisintä. Kumppanuusyhteistyö on harvinaisempaa yrittäjille. Ammattikorkeakoulujen tulisikin kehittää yhteistyötä yksinyrittäjien, mikro- ja pienyritysten kanssa. Ammattikorkeakoulujen on syytä pohtia, mitä uusia toimenpiteitä tulisi tehdä ja mitä vahvistaa, mitä vanhoja yhteistyön käytänteitä vähentää ja jopa lakkauttaa (Kim et al 2005). Yrityksen tarpeisiin vastaavan yhteistyön käynnistäminen edellyttää tapaamisia, dialogia, yhteisen ymmärryksen ja kielen rakentamista, yhteistyösopimuksia, osallistavaa muutosjohtamista ja jaettuja voimavaroja (Häggman-Laitila et al 2011).

Kumppanuustyyppinen, pidempiaikainen ja alueellisia voimavaroja systemaattisemmin ja laajemmin hyödyntävä yhteistyö tarvinnee siis tekemisen tapojen ja organisaatiokulttuurin muutosta. Oppilaitoksen ja työelämän kumppanuussuhdetta varten tuleekin luoda uudenlaista paradigmaa, joka ammentaa monialaisuudesta, moninaisista yhteistyömuodoista, kiinteästä vuorovaikutuksesta ja strategisesta ja pitkäjänteisestä suunnittelusta. Se ei ole vain yhteistyön ylläpitoa vaan se vaatii sitoutumista, yhteistyön hoitoa ja uudenlaisia muotoja käydä dialogia sidosryhmien kanssa (Jongbloed et al 2008.) Kumppanuus vaatii toteutuakseen muodollista ja informaalia sekä horisontaalista ja vertikaalista yhteistyötä (Häggman-Laitila et la 2011). Lyytinen ja Marttila (2009) painottavat luottamuksen synnyssä yhteisiä kohtaamisia, joissa ihmiset voivat olla kasvokkain, neuvotella ja suunnitella asioita yhdessä. Näin he tutustuvat toisiinsa ja tuntemisen kautta syntyy luottamusta.

Ammattikorkeakoulut ovat tämän tutkimuksen mukaan onnistuneet rakentamaan paikkansa alueellisina toimijoina. Ne ovat onnistuneet vahvistamaan alueen vetovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä ja ovat myös onnistuneet edistämään eri toimialojen tunnettuutta ja kehittämistä alueella. Erityisesti keskisuurten yritysten edustajat olivat vakuuttuneita AMKn merkityksestä. Alueellisen vaikuttavuuden haasteet ovat yrittäjien arvioiden mukaan ammattikorkeakoulujen palveluista ja osaamisesta tiedottamisessa ja yrittäjyysosaamisen sekä yrittäjyyden edistämisessä. Alueen yhteinen kehittäminen vaatii yhteisten tavoitteiden luomista yritysten ja korkeakoulun kesken (Mora, et la 2010)

Tutkimus ei kuitenkaan oikeuta lukijaa yleistäviin päätelmiin, koska aineiston edustettavuutta perusjoukkoon ei ole tilastollisesti analysoitu. Lisäksi kyselyn vastausprosentti jäi kovin alhaiseksi. Vastaajat saattoivat myös tuntea keskivertoyrittäjää korkeamman koulutustaustansa takia ammattikorkeakoulun toimintaa paremmin. Toimialoiltaan vastaajat edustivat kuitenkin hyvin suomalaisten yrittäjien toimialoja. Vaikka tuloksista ei voida vetää yleistettäviä johtopäätöksiä, antaa tutkimus hyviä aineksia ammattikorkeakoulun ja yrittäjien yhteistyön kehittämiseen.

Johtopäätökset

Tutkimustulosten perusteella ammattikorkeakoulujen tulisi:

Tutkimuksen tulosten perusteella pienten ja keskisuurten yritysten tulisi:

Lähteet

Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. 2009. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. Aineisto saatavilla: http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf [Luettu 29.4.2013]

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen. Aineisto saatavilla: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulu_uudistus/aineistot/liitteet/amk_rahoitusmalli.pdf  [Luettu 28.4.2013]

Häggman-Laitila, A. & Rekola, L. (2011). Työelämän ja korkeakoulun kumppanuus Työelämän tutkimus 9 (1), 52 - 53.

Jongbloed, B. & Enders, J. & Salerno, C. (2008) ‘Higher education and its communities: Interconnections, interdependencies and a research agenda.’ Higher Education, 56 (3), 303–324.

Kim, W.C. & Mauborgne, R. (2005). Blue Ocean Strategy: How to create uncontested market space and make the competition irrelevant. USA: Harward Business School Press.

Laitinen-Väänänen, S., Vanhanen-Nuutinen, L., Ahmaniemi, R., Boman, S., Lamppu, V.-M. (2013). Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus: Kysely Suomen Yrittäjien jäsenistölle. Aineisto saatavilla: http://www.amktutka.fi/ [Luettu: 4.3.2013]

Lyytinen, A. & Marttila, L. 2009. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta – rajoja, rakenteita ja yhteistyötä. Kever verkkolehti 8(4), 1-23.

Marttila, L. & Kautonen, M. & Niemonen, H. & von Bell, K. (2004) Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K –yhteistyö. Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä: koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen mallit, osaprojekti III. Työelämän tutkimuskeskus, työraportteja 69. Tampere: Tampereen yliopisto.

Mora, J-G., Detmer, A. & Vieira, M.-J. (Toim.) (2010). Good Practices in University-Enterprise Partnerships GOODUEP. Aineisto saatavilla: http://gooduep.eu/documents/GOODUEP-Final%20Report%20UEPS.pdf [Luettu 29.4.2013]

Neuvonen-Rauhala, M-L. (2009). Työelämälähtöisyyden määrittäminen ja käyttäminen ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 197. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

OECD (2007). Higher education and regions: Globally competitive, locally engaged. Paris: OECD.

Suomen virallinen tilasto (SVT). Yritysrekisterin vuositilasto. (2011). Katsaus yrityksiin, toimipaikkoihin ja konserneihin . Helsinki: Aineisto saatavilla: http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_kat_001_fi.html Tilastokeskus [Luettu: 28.4.2013]

Vanhanen-Nuutinen, L. & Laitinen-Väänänen, S. (2011) Työelämän kokema hyöty ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. AMK-lehti // Journal of Finnish Universities of Applied Sciences (2) 2011. Aineisto saatavilla: http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj [Luettu 2.4.2013]

Vanhanen-Nuutinen, L., Laitinen-Väänänen, S., Ahmaniemi, R. & Lamppu, V-M. (2013). Collaboration between Finnish SMEes and universities of applied sciences. Results of a large survey. Tulossa.

Tilastokeskus (2011). Suomi lukuina. Aineisto saatavilla: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html [Luettu 29.4.2013]

Tilastokeskus (2011). Suomi lukuina. Aineisto saatavilla: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html [Luettu 29.4.2013]

 

Katso myös Yritys, idea ja AMK-yhteistyö – Case: Autoprod Oy ja Työelämäyhteisön areenat oppimis- ja kehittämisympäristöinä – esimerkkinä avainkumppanuus.