Arvonluomisen pedagogiikalla intohimotyöntekijöitä

Arto O. Salonen, dos., KT, Metropolia Ammattikorkeakoulu, arto.salonen@metropolia.fi
Johanna Holvikivi, johtaja, THM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, johanna.holvikivi@metropolia.fi
Elisa Mäkinen, yliopettaja, FT, Metropolia Ammattikorkeakoulu, elisa.makinen@metropolia.fi

Jälkimateriaalisessa yhteiskunnassa ihmiset haluavat olla olemassa jotakin itseään suurempaa merkitystä varten (Inglehart 1977). Yritykset siirtyvät tavoittelemaan vahvaa arvonluomista, jolle on ominaista useiden merkitysnäköalojen yhdistäminen (Haque 2011; Porter & Kramer 2011). Yritysten olemassaolon perusteeksi ei enää riitä omistajien voittojen maksimointi, sillä kansalaiset kysyvät yhä useammin, mitä arvoa yritys tuottaa yhteiskunnalle ja ihmiskunnan yhteiselle tulevaisuudelle (The Values Revolution 2015; Tikka & Gävert 2014). Pedagogiikan näkökulmasta kyse on opittavan asian liittämisestä suurempaan, monipuolisesti arvoa lisäävään kontekstiin.

Hahmottelemamme arvonluomisen pedagogiikka sulauttaa itseensä sen mitä oppimisesta jo tiedetään. Hyviä oppimistuloksia ennustavat oppijan kokemus arvokkaasta ihmisyydestä (Covington 1992) ja myönteinen käsitys omista kyvyistä (Bandura 1997). Myös henkilökohtaisten ominaisuuksien liittäminen onnistumiseen parantaa oppimistuloksia (Wigfield & Eccles 2000) samoin kuin älykkyyden kehittymiseen uskominen (Dweck 2002). Motivoitumisessa on kyse sen tunnistamisesta, mikä saa ihmisen liikkeelle. Ihmistä motivoi henkisiin perustarpeisiin vetoava sopivan haastava tekeminen, yhteisöön liittyminen ja omaehtoisuus (Ryan & Deci 2000). Myös päämäärätietoisuus auttaa motivoitumaan (Elliot 2006; Locke ym. 1968). Oppimisprosessia kannattelee kannustava, tosiaikainen ja monisuuntainen palautevirta.

Vahvaa arvoa luovassa oppimisympäristössä opiskelijan, opettajan ja työelämäedustajan tieto ja osaaminen täydentävät toisiaan. Kohtaamisosaaminen antaa siivet uusille oivalluksille. Sitä ruokkii rikastava vuorovaikutus, jonka ansiosta käsitykset asioista ja ilmiöistä tarkentuvat. Eri näkökulmista kiinnostuksen kohdetta tarkasteltaessa ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja vaikuttuvat toisistaan. Ilman toisin näkemistä ja toisin kokemista ei ole edistystä. Jaettu ymmärrys, moniäänisyys ja kohtaava läsnäolo vapauttavat luovuutta. Parhaimmillaan jaetun asiantuntijuuden aikaansaama toisin näkemisen ja kokemisen kehä saa aikaan jatkuvasti uudistuvaa osaamista.

Arvonluomisen pedagogiikka tunnistaa asioiden ja ilmiöiden keskinäisriippuvuudet. Oleellista on arkkitehti Eero Saarisen sanoin nähdä ”tuoli huoneessa, huone talossa, talo naapurustossa, naapurusto kaupunkisuunnittelussa.” Oppija saa syyn oppia uutta kun opittava asia mielletään osaksi arvokasta ratkaisujen ketjua. Kun opittava asia yhdistyy osaksi myönteistä muutosta edistävää ilmiötä, vahvistuu oppijan motivaatio ja oppimistulokset parantuvat. Parhaimmillaan syntyy henkilökohtaista intohimoa muuttaa maailmaa.

Arvonluomisen pedagogiikka tukee opiskelijan ammatillista kasvua reflektoivaksi intohimotyöntekijäksi. Reflektoivat intohimotyöntekijät rakentavat työhyvinvoinninpääomaa työpaikoille (Larjovuori ym. 2015). He tuntevat itsensä ja tietävät, mitä elämältään tahtovat. He osaavat luovia erilaisissa työyhteisöissä, rooleissa ja projekteissa muuttuvilla työmarkkinoilla. Heillä on omaan ammattialaan liittyvän osaamisen lisäksi itseluottamusta, yritteliäisyyttä ja toiveikkuutta, jonka turvin he luovat vahvaa arvoa yhteiskuntaan. Monialaisesti sivistyneinä ihmisinä he löytävät elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka ehkäisevät tarkoituksettomuuden kokemuksia ja ylläpitävät elinvoimaisuutta.

Lähteet

Bandura, A. 1997. Self-efficacy: The exercise of control. New York: Freeman.

Covington, M. 1992. Making the grade: A self-worth perspective on motivation and school reform. New York: Cambridge University.

Dweck, C. 2002. The development of ability conceptions. Teoksessa Wigfield, A. & Eccles, J. (toim.). San Diedo: Academic Press, 57-88.

Elliot, A. 2006. The Hierarchical Model of Approach-Avoidance Motivation. Motivation and Emotion 30(2), 111–116.

Haque, U. 2011. The New Capitalist Manifesto: Building a Disruptively Better Business. Boston: Harvard Business Press.

Inglehart, R. 1977. The silent revolution: Changing values and political styles among Western public. Princeton: Princeton University Press.

Larjovuori, R-L., Manka M-L., Nuutinen, S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5

Locke, E. A., Cartledge, N., & Koeppel, J. 1968. The motivational effects of knowledge of results: A goal-setting phenomenon? Psychological Bulletin 70(6), 474–485.

Porter, M.E. & Kramer, M. 2011. Creating Shared Value. Harvard Business Review, 89(1/2), 62–77.

Ryan R. & Deci, E. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist 55(1), 68–78.

Tikka, V. & Gävert, N. 2014. Arvonluonnin uusi aalto – Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Helsinki: Tekes.

Wigfield, A. & Eccles, J. 2000. Expectancy-value theory of achievement motivation. Contemporary Educational Psychology 25(1), 68–81.

The Values Revolution. 2015. London: Global Tolerance. Verkkodokumentti http://www.globaltolerance.com/wp-content/uploads/2015/01/GT-Values-Revolution-Report.pdf. Luettu 13.5.2015.

 

Lue myös Verkko-opetuksesta digitalisoituneeseen koulutukseen – opetussuunnitelman uudistamista vai peräti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä suurempi haaste?